Karamelliluumut

Muutama luumu ehti pyöriä joutilaana pari päivää. Ostin, kun halvalla sai. Ajattelin tekeväni luumupiirakkaa, mutta suunnitelma muuttui lennosta, kun huomasin tänään kauppareissulla leivontahyllyllä uuden tuttavuuden: pikkuruisia fudgepaloja. Niistä inspiroituneena päädyin tekemään karamelliluumuja.

Miksikö fudgepaloista tuli mieleen tehdä juuri karamelliluumuja? Fudgepussi muistutti karamelliomenista, joita tein Glorian ruoka&viini -lehden reseptillä vuosi sitten (linkki postaukseeni). Omeniin käytettiin pehmeitä kermatoffeepaloja ja tein nyt luumut tuota ohjetta mukaellen.

Helpot karamelliluumut

8 luumua
1 dl pieniä karamellin makusia fudgepaloja
1 dl mantelirouhetta
50 g pehmeää voita
2 rkl sokeria

1. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.
2. Puolita luumut ja poista niistä kivet. Laita luumut uunivuokaan halkaistu puoli ylöspäin.
3. Sekoita muut aineet keskenään ja lusikoi herkku luumujen päälle.
4. Paista luumuja uunin keskitasolla noin 20 minuuttia.
5. Herkuttele luumut lämpimänä. Me syötiin luumut ihan sellaiseenaan jälkiruoaksi, mutta niiden kylkeen sopisi varmasti perinteinen vaniljajäätelö tai kermavaahto, miksei myös mantelimaito.

Raparperisiirappi - kokeilemisen arvoista!

Raparperisiirappi on erinomaista ellei parasta, mitä raparperista saa... no, minun mielestäni, ainakin kunnes leivon jotain, johon käytän siirappia. Jalostettu raparperiherkku on varmasti vieläkin parempaa. Nam!

Olen viime aikoina innostunut tekemään monenlaisia siirappeja itse ja joka kerta niistä tulee toinen toistaan herkullisempia.

Eikö olekin kauniin punaista?

Raparperisiirappi (noin 1 dl valmista siirappia)

250 g pilkottua raparperia
100 g (1 dl) sokeria
1 rkl hunajaa
1 dl vettä

1. Laita raparperi, sokeri, hunaja ja vesi kattilaan. Keitä noin 15 minuuttia välillä sekoitellen, kunnes raparperipalat ovat hajonneet ja menettäneet punakan sävynsä.

2. Siivilöi massa toiseen kattilaan. Keitä siivilöityä nestettä sakeammaksi, noin 10 minuuttia.

• Käytä siivilään jäänyt raparperi johonkin muuhun. Massa sopii sellaisenaankin syötäväksi, kuten pikkuapurini teki.

3. Jäähdytä siirappi ja nauti sitä esimerkiksi vaniljajäätelön kastikkeena. Meillä siirappi maistui jäätelön päällä pikkuneidistä mummoon.

Love and Easter

Kenties muistat joulukalenteristani, että fanitan melkolailla tanskalaisia Bülown suklaakuorrutettuja lakuja, etenkin passionhedelmän makuisia. Kirjoitin korvikelakuistani postauksessa Wannabe Bülow-laku.

Olin vastikään onnesta mykkyräisenä, kun työkaveri kävi viikoloppureissullaan Tanskassa ja sain toivetuliaisina kaksi purkillista uusia lakumakuja. Love maistuu mansikalle, vadelmalle ja passionille ja tietysti lakulle ja suklaalle. Easter on melko perinteinen suklaakuorrutettu laku. Olen pihistellen napostellut palleron silloin tällöin. Onni on hyvät herkut, onni on hyvät ystävät.

Kiitos vaan tuliaisista T! Joko luottokorttilasku on tullut, niin maksaisin herkkuni?

Sitruunainen jogurttipannacotta

Suklaakonvehtien ja muiden joulusyömisten jäljiltä tekee mieli keveämpiä herkkuja, joten tein yhtä lempijälkiruoistani - panna cottaa - tavanomaista kevyempänä ja raikkaan sitruunaisena versiona. Klassinen panna cotta valmistetaan kermasta, joten se on aika tuhtia. Tässä jälkiruuassa on runsaasti maustamatonta jogurttia ja kevytmaitoa, mutta en syrjäyttänyt kermaa aivan kokonaan. Makua tuovat aito vanilja ja sitruunan kuori.

4-5 annosta

1 dl kevytmaitoa
2 dl sokeria
hyppysellinen aitoa vaniljaa (vaniljatangon sisältö/purkista)
2,5 liivatelehteä
-
2,5 dl maustamatonta jogurttia
2 dl kevytmaitoa
2 dl kermaa
1 sitruunan raastettu kuori

Valmistus

- Liota liivatelehdet kylmässä vedessä 5 - 10 minuuttia.
- Kiehauta kattilassa 1 dl maitoa, sokeri ja vanilja.
- Purista liivatelehdistä ylimääräinen vesi pois ja lisää lehdet kattilaan hyvin sekoittaen.
- Lisää loput ainekset, sekoita ja jaa massa 4-5 tarjoiluastiaan.
- Hyydytä jääkaapissa vähintään muutama tunti (tai seuraavaan päivään).

Tarjoile esimerkiksi raikkaan vadelmakastikkeen kera. Lisää kastike pinnalle juuri ennen tarjoilua.

Lauantaiaamun puuhat

Toivottavasti päivä on lähtenyt mukavasti liikkeelle siellä päin! Meille tuli vallan lämmin, suorastaan kuuma päivän alku, mikä on loistojuttu. Herätessäni oli hieman vilpoisa olo, joten laitoin takkaan tulen heti aamulla. Hyrisin tyytyväisenä, kun sytytys meni kerrankin kuin Strömsössä. Ei tarvinnut montaa kertaa yrittää.

Takkatulen nähdessään pikkumuru toivoi paahdettuja vaahtokarkkeja. Makea syötävä ei kuulu perheemme aamuihin tai varsinkaan omiin aamuihini, mutta voihan tavoistaan tinkiä, joten pistimme karkit grillitikkuun ja hakeuduimme takan eteen paikkaan, jossa tuli ei kuumota sormia liiaksi.

Vaahtokarkit ovat huikean paljon herkumpia hieman paahdettuina ja lämpöisinä kuin sellaisenaan. 

Olipas hauskaa aamupuuhaa!

Luukku 22: Nostalgiset tikkunekut

Nostalgiset leivinpaperiin kääräistyt tikkunekut maistuvat mielettömän hyvälle! Etenkin lapset tykkäsivät näistä paljon. Lisäksi tikkunekkuja keitellessä kotiin tulvii ihana kinuskinen tuoksu.

Tikkunekkuihin tarvitaan:

4 dl kuohukermaa
3 dl tummaa siirappia
4 dl sokeria
75 g mantelirouhetta

Valmistusohje on Kassunkakarat-sivulta, jossa on myös ihana tarina. Kurkkaahan sinne!

Vinkki:
Laitoin leivinpaperisuppilot pystyyn vanhentuneeseen pannukahvijauheeseen kaatamista ja tikkunekkujen jähmettymistä varten. Myös suola, jauhot tai sokeri sopisivat tähän tarkoitukseen.

Luukku 19: Wannabe Bülow-laku

Olen aivan höpönä Johan Bülown passion-valkosuklaalakuihin ja koska pallerot ovat kovin tyyriitä, testasin uteliaisuuttani niiden kaltaista tee-se-itse -versiota. Dippasin perinteisiä suomalaisia Pandan lakuja Fazerin sulatettuun sitruuna-valkosuklaaseen ja tuoreeseen passionhedelmään. No, löytyikö yhtäläisyyksiä? Ei ainakaan ulkonäöllisesti, mutta hyvää tuli itse tuunatuista lakuistakin. NAM!

Ai, mitenköhän tämä postaus liittyy jouluun? Siten, että jouluna kaikenmoiset ostetut ja itse tehdyt tai tuunatut karamellit ovat IN. Toiseksi, vaikka kannatan lämpimästi suklaajoulukalentereja, pistän mieleeni, josko ensi jouluksi voisin saada Bülown joulukalenterin, joka on ollut tänä vuonna pullollaan erilaisia lakuja näkemieni kuvien perusteella. Olisipa lysti käydä Tanskassa Bülown liikkeessä. Nettisivutkin näyttävät niin makeilta. (linkki)

Ihanaa, joulu on tuota pikaa!

Hyvää isänpäivää!

Herra S on saanut isänpäivän kunniaksi lapsilta itse tehdyt lahjat kortteineen. Minäkin muistin häntä jo aamulla paketilla ja uunilämpimillä perunalepuskoilla. Isänpäiväkakkua tai muutakaan makeaa meillä ei (ehkä) tänään tehdä, sillä vien isän lapsineen syömään valmiiseen pöytään. Kuvat kuitenkin kuuluvat tähän blogiin, joten kuvissa näkyy täytekakkua. Valmistin kakun hiljattain kissojemme puolivuotissyntymäpäivien kunniaksi. Hedelmien, marjojen ja marsipaanin alla piili suklainen kakkupohja suklaa-nougat -täytteellä.

 

Hyvää isänpäivää!

 

 

Juustokakkua

Herkullinen Marenkia, marenkia! -blogi tarttui haasteeseeni leipoa sitruunaista juustokakkua pienoiskoossa. Käykäähän vilkaisemassa, kuinka herkullisen näköiset juustokakkuset Marenkia, marenkia on loihtinut! Sisus näyttää vastaavalta kuin omissa kakkusissani, mutta viimeistely on tehty personaallisesti toisenlaiseksi. Lopputulos näyttää samalla sekä ihastuttavan täyteläiseltä että raikkaalta. Postaus on täällä.

Alkuperäinen versio juustokakkukupista näkyy oheisessa kuvassa ja täällä on resepti.

Sitruunajuustokakkua kupissa

 

 

Kesti tovin miettiä, mitä kirjoitan otsikkoon. Leivoinko juustokuppikakkua vai kuppijuustokakkua? Englanniksi voisi lukea soinnukkaasti Cheese Cupcake. Juustokakkua kupissa tuntui hyvin kuvaavalta otsikolta, ja oli otsikko mikä vain, paistoin sitruunalla maustettua juustokakkua muffinssivuoissa ja viimeistelin herkun kermavaahdolla ja koristeilla. Kuten juustokakuilla on tapana, herkku oli suussa sulavan hyvää! 

 

Suureen juustokakkuun verrattuna kuppikakkujen etuna on huomattavasti lyhyempi jäähtymis- ja tekeytymisaika viileässä ennen kuin herkku on parhaimmillaan. Samalla tämä on hieman erilainen tapa tarjota paistettua juustokakkua.

Kuppikakut (10 kpl.)

Pohja

100 g kaurakeksejä
50 g sulatettua voita

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Murskaa keksit pussissa tai tehosekottimisessa ja lisää sulatettu voi. Sekoita tasaiseksi. Laita pari teelusikallista massaa kymmenen muffinssivuoan pohjalle ja tasoita lusikalla tai sormin niin, että keksimassa peittää pohjan kevyesti.

Täyte

400 g maustamatonta tuorejuustoa
1 ½ dl sokeria
½ dl perunajauhoja
½ sitruunan mehu
1 tl vaniljasokeria
2 munaa

Sekoita täytteen ainekset vatkaimella ja jaa massa muffinssivuokiin.

Paista juustokuppikakkuja 175 asteessa uunin keskitasolla noin puoli tuntia. Anna kakkujen jäähtyä ennen kuorruttamista ainakin pari tuntia. Juustokakun maku tulee parhaimmin esiin jääkaappikylmänä. Jäähtyessä voit valmistaa päälle tulevat koristeet.

Kuorrutus

2 dl vispikermaa
6 rkl tomusokeria

Vatkaa kerma ja lisää tomusokeri vähitellen. Pursota kerma kakkusten päälle.

Koristelu

valkoista vaahtokarkin makuista kaulintamassaa (saatavilla mm. S-marketissa, myös sokerimassa käy)
pinkkiä elintarvikeväriä (esim. Wilton)
(pikkuriikkinen elintarvikekimalletta)

Kaulintamassan värjääminen: kasta hammastikku elintarvikeväriin ja pyyhi väri kaulintamassaan. Vaivaa massaa käsin, kunnes väri on levinnyt tasaisesti. 50 grammasta on rittävä määrä runsaaseen kukitukseen.

Kaulitse massa ohueksi levyksi ja muotoile siitä haluamiasi kuvioita. Näihin juustokuppikakkuihin on käytetty hortensiamuottia.

Lisää koristeet kermavaahdon päälle ja halutessasi lisää hohtoa elintarvikekimalteella.

Tarjoilusuositus kahvinystävälle

Nauti sitruunainen juustokuppikakku hyvän espresson kera. Kakku kannattaa lusikoida suuhun suoraan kupista.

 

 

Karamelliomenat ja mantelimaito

Kokeilin Glorian ruoka&viini -lehden reseptiä karamelliomenista mantelimaidon kera. Harvoin noudatan valmiita reseptejä tarkalleen, mutta tällä kertaa päätin laittaa kaikkea ohjeen mukaisesti, vaikka epäilin mantelimaitoa kovin. En ole vuosikausiin juonut enää minkäänlaista maitoa ja ohjeen mukaan valmista, kylmää mantelimaitoa kuului nauttia(?) uunissa kypsennettyjen omenien lisukkeena. Mielikuva maidosta omenien kanssa houkutteli yhtä vähän kuin maitolöräys kaurapuurossa. Puuro on hyvää, mutta m-a-i-t-o -No way!

 

Näitä tarvitaan

 

4 omenaa (itse käytin 8-9 suomalaista pientä, kirpsakan makoisaa omenaa, koska täytettä oli reilusti)

Karamellitäyte

75 g voita
1 rkl hienonnettua inkivääiä
1 dl hasselpähkinöitä
100 g pehmeitä toffeekaramelleja (irtokaramellitiskiltä)
2 rkl ruokosokeria

Lisäksi

8 dl mantelimaitoa (esim. Alpro)
2 tl kanelia

1. Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Ota voi jääkaapista pehmenemään.
2. Pese ja halkaise omenat. Pyöräytä siemenkota pois esimerkiksi pariisinperunaraudalla. Laita omenat uunivuokaan.
3. Kuori ja hienonna inkivääri, rouhi pähkinät ja pilko karamellit. Sekoita täytteen ainekset kulhossa. Lusikoi täyte omenien päälle.
4. Kypsennä omenia uunissa 20-30 minuuttia, lajikkeesta riippuen.
5. Tarjoa lisäksi kylmää mantelimaitoa ja kanelia.

Täytyy sanoa, että yllätyin positiivisesti siihen, mitä maitoon tulee. Omenan täyte oli oikein herkullista ja kanelilla höystetty, hieman manteliin vivahtava maito sopi joukkoon erittäin hyvin. Sitä paitsi herkku tuntui terveysruoalta, kun vatsaankin jäi hyvin kevyt olo. Aion syödä omenani tällä tavoin joskus toistekin.

Ohje on tuoreimmasta Glorian ruoka&viini -lehdestä 6/2013.

Herkullisin pehmisannos on itse tuunattu

Tuunasin Arlan tee-se-itse vaniljapehmytjäätelön ja annoksesta tuli niin hyvää, että haluan jakaa ohjeen. Jos pidät jäätelöstä ja kahvin mausta, etkä vierasta mustaherukkaa, sinäkin saatat pitää tästä kylmästä herkusta.

Kahvi ja vaniljapehmis eivät ole makuyhdistelmänä aivan uusi keksintö. Muistan nähneeni ja kerran maistaneeni (korostan sanaa kerran) pehmisannoksen, jonka sekaan lorautettiin kahvia. En oikein tiedä, miten sellainen annos pitäisi syödä - lusikoimalla vai juomalla? Ennestään pehmeä jäätelö suli nopeasti ja kahvi vastaavasti jäähtyi. Omassa tuunauksessani ei kaadettu kuumaa taikka kylmää kahvia jäätelöön.

Pehmismassan maustaminen

Lisäsin nestemäisen pehmismassan joukkoon Nescafen jäälatte-kahvijauhetta, joka on yllättävän hyvää myös alkuperäisessä tarkoituksessaan eli sekoitettuna kylmän maidon joukkoon.

Maustoin kahvijauheella noin 2/3 jäätelömassasta. Syyni osittaiseen maustamiseen oli se, että halusin tarjota lapsilleni vaniljan makuista jätskiä. He kun eivät pidä kahvisuklaakovehdeistakaan, eikä minulla ole mitään tarvetta houkutella heitä pitämään kahvin mausta. Käytin pussista suunnilleen 80 % tähän jäätelömäärään.

Maustamisen jälkeen vatkaus, 1 ½ tuntia pakastamista ja uudelleen vatkaus

Tuore mustaherukkasose

Soseutin 2 dl tuoreita mustaherukoita sauvasekoittimella ja makeutin soseen sokerilla. Koemaistele makeus itsellesi mieleiseksi. Tässä sosessa on kaikki vitamiinit tallessa! Luonnon omaa C-vitamiinia lukuun ottamatta soseessa ei ole säilöntäainetta, joten käytä ylimääräinen herkku vaikkapa kaurapuuron seassa tai leipomasi mustikkapiirakan joukossa lähiaikoina.

Annoksen kokoaminen

Kokoa annos lusikoimalla tarjoiluastiaan kerroksittain pehmistä, sosetta ja nougatrouhetta. Kuvan annoksessa mustaherukkasosetta on neljä teelusikallista. Määrä oli aivan sopiva. Pinnalle laitoin vaniljapehmistä ja viimeistelin annoksen kirsikalla.

Kuva saattaa antaa vaikutelman pienestä annoksesta, kun lasi on "vain" puolillaan. Kyseessä on 4,5 desilitraa vetävä punaviinilasi, joten annos oli kohtuullisen kokoinen,  mutta on tunnustettava, että söin toisen mokoman lisää. Vaniljaisen lattekahvin, makean raikkaan mustaherukan ja wiener nougat -rouheen maut sopivat yhteen paremmin kuin hyvin.

 

 

Arlalla on käynnissä tee-se-itse pehmiksen tuunauskilpailu, johon sinäkin ehdit osallistua. Kilpailuaikaa on vielä tämän kuun puoliväliin saakka. Arpa ratkaisee viisi voittajaa, jotka saavat Kitchen Aid Artisanin. Osallistuin kisaan tällä tuunauksella ja suureksi yllätyksekseni Arla nosti kuvani vaniljapehmistuunausten TOP 4 -listalle. Ollapa vielä arpaonnea, sillä olen haaveillut pitkään tuosta ihanasta yleiskoneesta.

Vanhan Porvoon Helmi ja suklaan lähteillä

Tieni vei lounaalle Vanhaan Porvooseen, Rihkamatorin Pop up -puotiin ja suklaan lähteille.

Päädyin lounastamaan JuhlaHelmessä, jonka sisustus sopii nimensä mukaisesti moneen juhlaan, erityisesti romanttisiin häihin kristallikruunujen valaistessa, ja kyllä siellä pitkän kaavan mukaan voi hyvin kuvitella syövän, sillä ruokatuoleilla on muhkean pehmeää istua. Lounasruoka oli tänään konstailematonta ja maukasta, mistä kertonee sekin, että koko seurue söi lautasensa tyhjäksi. Nälkäkin oli. Itse söin paistettua raakamakkaraa varhaisperunoiden ja runsaan dijoncremen kera. Muut vaihtoehdot olivat pastaa bolognese ja katkarapukeitto. Lapsesta aikuiseen annoksella oli hintaa pyöreät kymmenen euroa.

Haluaisin tietää, miksi Mannerheim näyttäytyy näin selkeästi ravintolan sisustuksessa. Pelkästään sijainti Mannerheiminkadulla ei riittäne sisustuksen innoittajaksi. Porvoon Helmien nettisivuilta tarina ei selvinnyt, enkä tullut sitä kysyneeksi lounaalla henkilökunnalta. Kenties täytyy tehdä Porvooseen lähiaikoina toinen kesäretki tai kysyä sitä Porvoossa asuvilta tutuilta. Onko tämä paikka ollut presidentimme kantapaikka? Kertooko oheinen kirja tarinan tai tiedätkö sinä?

Rihkamatorin Pop up -puodissa oli monenmoista paikallista käsityötä myytävänä. Katselin pitkään vanhan ystäväni valmistamia keramiikkatöitä, joita hän ei vielä vuosia sitten tutustuessamme valmistanut. Töistä moni miellytti kovin, mutta en osannut vielä valita omaan kotiin tulevaa.

Pienessä suklaatehtaassa pääsin ihastelemaan suklaan valmistamista käsityönä. Tässä valmistuu mokkapraliineja.

Suklaatehdas kertoo tarinansa paperipussissa. Huomaavaista.

Kävin myös isommassa suklaatehtaassa, Brunbergilla. Nougattryffeleitä riittää joksikin aikaa.







Mansikkainen Britan torttu

Lapseni kaveri oli tulossa kissanpentuja katsomaan ja halusin tehdä meille kaikille jotain hyvää herkkua. Mielessäni pyörittelin ajatusta mansikoista, kermavaahdosta ja marengista, kunnes muistin Britan tortun, jossa nuo kolme herkkua voi hyvin yhdistää.

 

Siitä on vuosia, kun viimeksi tein Britan torttua, ja syystä tai toisesta tein sitä nuorena aina kiivihedelmällä täytettynä ja koristettuna. Lähdin tekemään hieman rönsyilevää Britan torttua kiiviäkään unohtamatta ja lisukkeeksi valitsin vielä passionhedelmän ja ananaskirsikoita. Tortusta tuli h-e-r-k-u-l-l-i-n-e-n!

 





Pohja

150 g voita
1 ½ dl sokeria
4 kpl keltuaisia
2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1½ dl maitoa

Marenki

4 kpl valkuaisia
2 dl sokeria
hasselpähkinäjauhetta

Väliin
2 dl vatkattua kuohukermaa
noin puoli litraa viipaloituja tuoreita mansikoita ja 1-2 kiiviä

Pinnalle
viipaloituja tuoreita mansikoita sen mukaan, mikä näyttää mielestäsi hyvältä, 1-2 passionhedelmää ja ananaskirsikoita

Valmistus

1. Marenki

Vatkaa valkuaiset napakaksi vaahdoksi ja lisää sokeri valkuaisten joukkoon vähitellen.

(valkuaiset erotellaan siis suoraan vatkauskulhoon ja keltuaiset jätetään odottelemaan kuorissaan tai vaikka juomalasissa torttupohjan valmistusta, uuninkin voi laittaa jo lämpenemään 175 asteeseen)

2. Pohja

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri, lisää keltuaiset yksitellen ja vatkaa joka välissä hetken. Sitten jauhot ja sekoitus, ja viimeiseksi maito.

(ei haittaa, vaikka vatkaat marenkisilla vatkaimilla, mutta marenki ei onnistu, jos teet ensin pohjan)

3. Tortun paistaminen

Levitä pohjan taikina uuninpellille 2/3 suuruiselle alueelle, levitä päälle marenki, kuvioi marenki esim. lusikalla, ja ripottele halutessasi hasselpähkinäjauhetta päälle.

Paista uunin keskitasolla 175 asteessa ensimmäiset 15 minuuttia ja sen jälkeen 100 asteessa puolisen tuntia. Olennaista on, että marenki ehtii kuivua rapeaksi, mutta ei pala tummaksi. Alla olevassa kuvassa torttupohja on tullut juuri uunista ulos.

4. Viimeistely

Torttupohjan jäähdyttyä puolita levy ja nosta se varovasti kakkulautaselle tai vastaavalle, jolla sen haluat tarjota. Vatkaa kermavaahto ja lisää se ja muut täytteen herkut levylle. Nosta toinen levy täytteen päälle ja koristele mansikoilla, passionhedelmällä ja ananaskirsikoilla.

5. Herkuttelu

Herkuttele mieluiten heti, kun torttu on täytetty, sillä alemman levyn marenki pehmenee ajan kuluessa.

 

Helteiset säät ovat kuulemma saaneet mansikat kypsymään hyvissä ajoin. Tässähän olisi paras aika tehdä muutakin mansikkaherkkua vielä.



Neljän ruokalajin juhannus Middagin ruokakassista

Middagilta tilaamani juhannuksen ruokakassi saapui minuutilleen sovittuun aikaan kotiovelle. Kiitettävää täsmällisyyttä! Raaka-aineiden lisäksi kassissa oli yhden A4:n kokoinen reseptilehtinen, jossa oli kooste ruokakassin sisällöstä, ohjeet ruokien valmistamiseen ja siihen, mitä omasta kaapista täytyy löytyä.

Mitä kassin sisällöstä sitten syntyi? Tässä kuvakollaasissa on esimakua hieman soveltaen kokkaamistani neljästä ruokalajista. Kollaasin jälkeen on kuva kustakin ruokalajista, ajatuksiani annoksesta ja siitä, noudatinko ohjeita vai sovelsinko omiani ja miksi. Tekstin lopussa on vielä plussat ja miinukset.

1. Gubbroraa, graavilohta sekä varhaisperunaa ja saaristolaisleipää

Omassa versiossani on kaikki raaka-aineet, jotka annokseen kuului ollakin, mutta asettelin ainekset eri tavoin kuin ohjeistettiin. Leivän päällä on pilkottua anjovista, joka on sekoitettu smetanaan ja tuoreeseen tillimurskaan, muu lautasella näkyvä on helpommin tunnistettavaa.

Tämä ruokalaji oli helppo tehdä, sillä lohi oli valmiiksi graavattua ja gubbrora oli nopeaa tehdä. Ruoka sopi hyvin lämpimän kesäpäivän kevyeksi lounaaksi torstaina, vaikka annos oli taidettu tarkoittaa alkupalaksi. Raaka-aineet riittivät kuudelle hengelle ja silti gubbroraa, lohta ja leipää jäi iltapalalla ja seuraavana aamuna syötäväksi.

2. Entrecôte, kesäinen salaatti ja paistetut perunat

Juhannusaattona söimme tätä: entrecôteta Reinin lihalta, paistettua parsaa, uunissa paahdettua tomaattia, italialaista luomumozzarellaa, basilikaa ja paistettua perunaa. Perunat eivät kuuluneet tähän annokseen, mutta paistoin ne, koska edellispäivän annosta valmistaessani keitin kaikki kassissa tulleet perunat, enkä halunnut tuhlata niitä jättämällä ne syömättä. Sen sijaan tähän olisi kuulunut valmistaa ruskistettu voi, mutta sitä en kaivannut. Tuhti annos vai mitä?

3. Appelsiinimarinoitu, mehevä luomupossun sisäfilee itse tehdyn yrittivoin ja keitettyjen varhaisperunoiden kera.

 

Tämä on suosikkini koko menusta! Appelsiinimehussa ja oliiviöljyssä marinoimani luomupossun sisäfilee onnistui erinomaisesti ruskistettuani sitä pannulla ja kypsennettyäni uunissa folion sisällä miedolla lämmöllä, ja iso kiitos siitä kuuluu varmasti laadukkaalle lihalle.

Maustevoi sopi todella hyvin possun seuralaiseksi. Ohjeen mukaisesti sekoitin omasta kaapista ottamaani voihin tuoretta persiljaa ja rosmariinia sekä appelsiininkuorta. Maustevoita jäi paljon käytettäväksi vielä muunkin ruuan kanssa.

Kassissa tuli sekä punaisia että keltaisia tomaatteja ja olin käyttänyt vasta punaiset tomaatit tehdessäni edellistä ruokaa, joten söimme keltaisia tomaatteja tämän ruuan lisukkeena. Varhaisperunat olivat erikseen kaupasta ostamiani, koska Middagin perunat söimme kahdella ensimmäisellä ruualla.

4. Mansikka-raparperi crumble ja Kolmen Kaverin mansikka-vaniljajäätelö

 





Jälkiruoka on aivan ohjeen mukaan valmistettu, mitä nyt viimeistelin annoksen tuoreella mansikalla. Uunissa paistettu makea herkku olisi riittänyt hyvin vaikka kahdeksalle hengelle. Koska kassi tuotiin jo keskiviikkona, ostin jälkiruokaan uudet mansikat, jotta ne olisivat hyvässä kunnossa. Kassin mansikat söimme sellaisenaan jo toimituspäivänä. Ne olivat hyviä.

 

Middagin juhannuskassin miinuspiste

 

Näihin neljään ruokalajiin tarvittiin omasta kaapista yhteensä 400 grammaa voita eli miltei paketillinen voita. Miinuspisteen annan siis siitä, että voipaketti ei kuulunut Middagin ruokakassiin. Alkuruokaan tarvittu kahden oman kananmunan etsiminen omasta kaapista on vähäisempi haitta. Puolestaan jälkiruokaan tarvittu vähäinen määrä vehnäjauhoja oli paketoitu kauniisti kassiin, eikä jauhojen odotettu löytyvän valmiiksi kotoa.  

 

Toinen pikkuriikkinen miinus tulee siitä, että kun en itse huomannut kysellä vähälaktoosisten tuotteiden perään, niin smetana ja jäätelö olivat "normaaliversioita".

 

Middagin juhannuskassin plussat

 

Plussaa tulee enemmän kuin miinusta. Tuotteet saapuivat tarkalleen sovittuun aikaan ja ne olivat laadukkaita sekä pakattu kauniisti. Kaikkia raaka-aineita oli riittävästi ainakin neljän henkilölle. Mainiota, että annoskoot lihojen osalta olivat sopivia ja muiden osalta reiluja. Menu sopi mainiosti keskikesän lämpimään, rentoon juhlaan. Voisin tilata ruokakassin toistekin.