Olkkarinpöytä roskalavalta

 

Työpaikallani tehtiin loppukesällä remonttia, minkä ansiosta pääsin pelastamaan roskalavalta olohuoneestamme puuttuneen pöydän. Ihastuin samantien pöydän kolmeen jalkaan. Oli kuitenkin selvää, että alkuperäinen punaruskea väri saa väistyä.

 

 

Musta puolihimmeä Helmi-kalustemaali osoittautui yllättävän kiiltäväksi. Saattaa olla, että jonain päivänä pöytälevy saa vielä uuden, mattapintaisemman käsittelyn. Pöytälevy mahtuu mukavasti kissojen raapimapuun, siis rahin, päälle. Jotain pitäisi joskus tehdä tuolle rahillekin, kun pinta alkaa olla hienoisesti kärsinyt.

 

Lomailen tänään ja huomenna vailla sen ihmeellisempiä suunnitelmia. Mitähän kivaa sitä tekisikään!?

 

Vihertää, vihertää!

 

 

Vain 1,50 euroa maksanut tuore eucalyptyksen oksa on niin kaunis! Vienon eucalyptyksen tuoksun huomaa, kun menee aivan lähelle. On mukavaa, että sisällä on jotain tuoretta vihreää, sillä silmujen puhkeamista ulos puihin ja pensaisiin saa vielä tovin odottaa. 

 

Kynttilät saavat olla edelleen esillä. Lauantaina 29. maaliskuuta järjestetään vuosittainen Earth Hour, jolloin aion kiltisti sammuttaa valot klo 20.30 - 21.30 paikallista aikaa. Vaikka seuraavana yönä saadaan siirtyä kesäaikaan, iltaisin on niin hämärää, että kynttilät tulevat tarpeeseen.

 

Ihanaa, aurinkoista viikkoa!

 

 

Vaaleanpunainen kalenteri

Hyväntuulinen postinjakaja toi päivän postit kotiovelle saakka, koska kirjeiden ohella tuli pahvirulla, joka ei olisi laatikkoon mahtunut. Olin sopivasti kotona lomapäivää viettämässä, vielä yöpaitaan pukeutuneena ja odottelemassa, josko koko yön vaivannut päänsärky hellittäisi. Ovelle ehdittyäni jakaja oli jo menossa autoonsa, mutta oli silti jättänyt postit oven viereen. Hän kai päätteli pihalla seisovasta autosta, että joku aikuinen olisi kotosalla. Omalta autoltaan hän huikkasi: "Toin postit perille, kun voitetaan tänään!" Mies mahtoi tarkoittaa Suomi-Ruotsi -jääkiekko-ottelua ja koitti samalla palvella hyvin ja kiirehtiä saadakseen työnsä tehtyä ennen ottelun alkamista. On mahtavaa kohdata työn iloa ja saada samalla hyvää palvelua! Innostuneet ja osaavat työntekijät kulkevat käsi kädessä yrityksen menestyksen kanssa. Pahvirulla puolestaan teki minut iloiseksi, sillä sieltä paljastui Dekoron kilpailusta voittamani kalenterijuliste. Vaaleanpunainen söpöläinen on snug.studion käsialaa.

Omasta takaa löytyi sopivan kokoinen kehys, johon juliste heti pääsi. Tosin mustareunainen kehys sopisi julisteeseen paremmin. Juliste on nyt tv-tasolla, mutta luulenpa, että se päätyy eteisen seinälle.

Kiitos Decoro!

Jieldén korvike

 

 

 

Iskin silmäni pari kuukautta sitten Jieldén lamppuihin, minkä seurauksena aloin vilkuilla harva se päivä olohuoneen nurkkaan, jossa oma Elloksen jalkalamppuni seistä jökötti, kuten se oli tehnyt jo parin vuoden ajan. Toisinaan vierailutin lamppua muuallakin, mutta nurkasta oli tullut sen oma paikkansa. Jos Jieldén jalkalamppu olisi halpa, olisin todennäköisesti  hankkinut sellaisen kotiini tuota pikaa. En raaskinut. Sen sijaan myin viime viikonloppuna valkoisen lampun pois ja kävin samalla reissulla noutamassa Ikeasta uuden jalkalampun. Makustelen lamppua nyt aikani  ja jos ihastukseni Jieldén lamppuun ei ota laantuakseen, kenties ostan sen sitten joskus. Ikean lamppu on sen verran mainio kapistus, että kyllä sillekin joka tapauksessa löytyy paikka meiltä pitkään.

www.pantone.com / Radiant Orchid

Seuraavaksi taidan metsästää olohuoneeseen tulppaaneja ja (niitä iänikuisia) sohvatyynyjä, joiden sävyt ovat lähellä tätä Pantonen vuoden väriksi nimeämää violettia. Väri sopisi oikein hyvin neutraalin valkoisen, harmaan, mustan, talkin väristen seinien ja tammiparketin joukkoon.

 

 

Varaslähtö pääsiäiseen?

 

Näissä tunnelmissa päivä valkenee meillä päin. Tulee taas ihanan valoisa pakkaspäivä! Meillä on ikään kuin varaslähtö pääsiäiseen, kun narsissit kukkivat tammikuussa, mutta ei mitenkään tarkoitushakuisesti. Kukka mikä kukka. No, eipä siitä ole pitkäkään aika, kun bongasin pajunkissoja tienvarresta ja muutaman kilometrin päässä pelloilla vihersi kuin keväällä konsanaan. Nyt sitten on kunnon talvi. Hauskaa sunnuntaita!

Tauluja ja maalauksia

Ripustelin keittiöön Ikea-taidetta viikonloppuna. Keittiön ilme muuttui, kun sen seinillä ei ollut kaappien ja avohyllyn lisäksi aiemmin muuta. Ajattelin vaihdella kuvia tiuhaan tahtiin, mutta ainakin nyt olen tykästynyt sitruunan ja keltaisen kaverina ja vihreän janoisena näihin kuviin. Ettei keltainen siihen loppuisi, kiikutinpa pinnatuolinkin näkyville olohuoneen puolelle.

Telkkatasolla olevan maalauksen olen sutinut seinämaalien jämillä. Myös peili on nähnyt maalisutini. Se sai osakseen huonekalumaalia, joka jäi yli harmaasta DIY-sängynpäädystä. Tosin olen jo tovin aikaa harkinnut päädyn maalaamista valkoiseksi ja mitä peiliin tulee, en vielä tiedä, minne se on matkalla. Se pysäköi itsensä olohuoneeseen väriteltyäni murun huonetta joulun alla, josta tein postauksen "karamelli seinälle". Viime aikoina olen maalaillut taulua ruokapöydän viereiselle seinälle. Jännä nähdä mitä siitä tulee vai tuleeko mitään.

Makuuhuonekuva on syyskuulta, josta enemmän kuvia on "makuuhuone aamuvalossa".

Matkan alussa

On kutkuttavaa lähteä puhtaalta pöydältä liikeelle. Sellaiselta tuntuu aina vuoden vaihtuessa. Osittain tunteeseen vaikuttanee joulun siivoaminen kaappien kätköihin, mutta etenkin uudelta vuodelta odottaa jotain entistä parempaa. Hassua, koska kyseessä on kuitenkin vain vuosiluvun vaihtuminen.

 

Tälle blogille alkaa piakkoin ensimmäinen kevät. Toukokuun lopussa vuoden täyttävä blogi on tuonut mukanaan uskomattoman paljon iloa ja mukavia yllätyksiä. En olisi arvannut, että meillä kuvataan tv-mainosta, osallistun ja jopa voitan valokuvakilpailuissa tai saan kutsuja ja yhteistyötarjouksia mm. aikakauslehdeltä. Tuo kaikki on enemmän kuin osasin kuvitella. Oikeastaan voisinkin koota näistä yllätyksistä jossain vaiheessa oman postauksen. Jännittävää nähdä, mitä uusi vuosi tuokaan mukanaan. Tärkeintä olet kuitenkin sinä, lukija, sillä katseltavaksi ja luettavaksi tätä blogia aloin pitää. Kiitos sinulle, joka tulit kylään tänään, eilen, ylihuomenna. Tervetuloa uudelleen!

 

Luukku 2: Havaintoja joulusta olohuoneessa

 

 

Joulukuun ensimmäinen päivä oli upean valoisa, kun hento lumikerros peitti osittain maan ensimmäistä kertaa tänä talvena. Lapsi lähti touhukkaana lumiukon tekoon, mutta palasi pian sisälle hieman pettyneenä, kun valkoinen kerros olikin jäämäisen kova. Tänään luukusta aukeaa tuo valoisa päivä olohuoneestamme nähtynä.

Höyhenvalosarja valaisee seinään nojaavassa taulussa ja pienet tähdet koristavat huonekuusta. Rahin päällä on talja, ja sillä tarjotin kirkaslasisine kynttilöineen. Vanha perunalaatikko on mainio lisäpöytä jouluisille esineille ja kukille. Amaryllis on paitsi värinsä, myös sijaintinsa puolesta huomion keskipisteenä. Aiemmin olen hankkinut Amarylliksen vasta hieman ennen jouluaattoa, mutta tällä kertaa otan ilon irti komeasta kukasta jo tässä vaiheessa joulukuuta. Ennätän ehkä valkoisenkin kukan tuomaan jouluksi kotiin. Myös paperisten joulutähtien aika on pian, kumpaankin ikkunaan tulee kaksi valkoista tähteä. Uusi tuttavuuteni on kuusilla kuvioidut Fine Little Dayn Gran-tyynyliinat, jotka lisäsin sohvalle joulukuun alkajaisiksi.

 

Silmäniloa hämärään marraskuuhun

Ruokakaupassa on yleensä myytävänä edullisia ruusuja ja vaihtelevasti muita kukkalajikkeita, mutta on vähän arpapeliä, kuinka hyvin kukat kestävät verrattuna floristin huolella vaalimiin leikkokukkiin. Tällä viikolla lähikaupassa oli poikkeuksellisen halpoja kimppuja: kymmenen ruusua maksoi 2,5 euroa, samoin krysanteemikimppu.

Hinnan houkuttelemana valitsin 10 punaista, 10 vaaleanpunaista ja valko-vihreän krysanteemikimpun ja kokosin ne maljakkoon (anteeksi, lasipurkkiin) yhdeksi suureksi kimpuksi. Olen oikein tyytyväinen 7,5 euroa maksaneeseen asetelmaan. Kuvat napsin toissailtana, mutta kukat voivat edelleen oikein hyvin ja ruusut ovat jopa auenneet kauniisti.

Nappasin toissailtana kuvia myös keittiön saarekkeen päällä tällä hetkellä olevista turhakkeista, joiden ainoa tehtävä on tuoda iloa silmälle. Siinä ovat vasta meille kotiutuneet lehtikuusen oksatkin, joista kirjoittelin Käpy on katsojan silmissä ja taustalla näkyvät parimetriset risut talvivaloineen. Ne näkyvät paremmin postauksessani Talvitunnelmaa sisälle. Nyt lähden katsomaan, onnistuinko valamaan betonikukkaruukun ja betonikynttilänjalkoja. Niiden pitäisi olla jo kuivia.

Talvitunnelmaa sisälle

Yksi sisustussuosikeistani on korkea peltinen kukkaruukku.Ystäväni pelasti sen roskalavalta ja sain antaa ruukulle sijaiskodin, koska hänellä ei ollut vielä sopivaa tilaa. Ruukku on ollut minulla jo vuoden ja koko sen ajan siinä on ollut nämä omalta pihaltamme keräämäni parimetriset oksat. Ensin oksat hoitivat Halloween-juhlien somistuksen virkaa hämähäkinseitteineen ja pian sen jälkeen ripustelin oksille talvivaloja, eikä aikakaan kun joulukoristeet päätyivät joukkoon. Pääsiäisenä oksia koristivat höyhenet ja munat. Juhannuskoivua en näistä oksista saanut.

Tänään halusin oksiin valoisaa talvitunnelmaa, joten siirsin ruukun eteisestä olohuoneeseen ja laitoin talvivalot, pörröisiä (lumi)palloja, lintuja ja kristalleja. Joulua kohden lisään koristeiden määrää ja kun joulukuusen aika koittaa, ruukku siirtynee jälleen eteiseen.

 

Vietän parhaillaan vapaapäivää. On mukavaa kotoilla valoisaan aikaan ja puuhastella, mitä huvittaa.

Perunalaatikko

Sain hiljattain sukulaiseni tekemän puulaatikon, jossa hän säilytti itse kasvattamiaan perunoita. Kippasin eilen laatikon keskelle olkkaria ja laitoin päälle pari lempituoksukynttilää palamaan. Siinä se saa ainakin jonkun tovin olla.

 

 

Idea laatikon käyttötarkoitukseksi tuli All you need is white -blogin jutusta, jossa Satu esitteli lainaamissaan inspiraatiokuvissa parveketta, joka oli aivan ihanasti sisustettu (tai ulkoistettu) (täällä).

Mustavalkoisin varustein syksyyn

Kalenterin perusteella kesä vaihtuu tällä viikolla syksyyn, mutta olohuoneessamme lähestyvän ruska-ajan väriloistosta ei näy häivähdystäkään. Sen sijaan värimaailma hyvinkin mustavalkoista ja raidallista villasukkia myöten, mihin olen tyytyväinen juuri nyt.

Pentikin korkea, turhankin krumeluuri kynttilänjalka on pitkästä aikaa esillä tuomassa vastapainoa kaarevine linjoineen raidoille. Vaihtelu on virkistävää. Jakkaralta rahille siirtämäni talja ja sohvan karvainen tyyny tekevät tunnelmasta miltei talvisen, jos ulkona olevaa kesäistä vihreyttä ei näe.

 

 

On meillä myös sisällä jotain elävää vihreää, muutakin kuin Ruukuntäytettä-postauksen pieni kukkanen tai viime viikonlopun kasvit, joista yksi on itse heinäkuusta lähtien siemenistä kasvatettu punainen basilika. Lapseni kylvi basilikan siemenet Skidit festareilla, mistä kirjoitin täällä. Palataan muuhun vihreään oman postauksen kera piakkoin.