Aina on hyvä päivä herkuille

Oliivipuu ja muut kodin vihertäjät

Ei niin mustavalkoista, etteikö jotain vihreää mahtuisi joukkoon. Näissä kuvissa näkyvät kotimme elävät vihertäjät.

Oliivipuu voi elää jopa 500 vuotta, kerrottiin puun mukana olleessa lapussa. Ei taida olla huolta tämän puun perinnönjaosta, mutta toivon sille silti mahdollisimman pitkää ikää.

Sain puun juurella näkyvät kolme tekokiveä lahjaksi Kohta kotona -blogin Neelalta. Jokaisen kiven mukana tuli taululiitu, joten möykkyjä voi Neelan mukaan käyttää esimerkiksi kasvimaalla muistuttamaan, mikä oli mitäkin ennen kuin siemenet itävät. Kiviin voisi merkitä myös tarjoiltavien herkkujen nimet erikoisruokavaliomerkintöineen joissain juhlissa. Vaihteeksi rajana on vain oma mielikuvitus. Kivessä nyt lukevan tekstin kirjoitin liitutaulutussilla.

Muratilta puuttuu vielä kunnon ruukku. Harmaa betoniruukku olisi napakymppi, mutta tummanharmaa tavallinen ruukkukin kävisi.

Mustavalkoisin varustein syksyyn

Kalenterin perusteella kesä vaihtuu tällä viikolla syksyyn, mutta olohuoneessamme lähestyvän ruska-ajan väriloistosta ei näy häivähdystäkään. Sen sijaan värimaailma hyvinkin mustavalkoista ja raidallista villasukkia myöten, mihin olen tyytyväinen juuri nyt.

Pentikin korkea, turhankin krumeluuri kynttilänjalka on pitkästä aikaa esillä tuomassa vastapainoa kaarevine linjoineen raidoille. Vaihtelu on virkistävää. Jakkaralta rahille siirtämäni talja ja sohvan karvainen tyyny tekevät tunnelmasta miltei talvisen, jos ulkona olevaa kesäistä vihreyttä ei näe.

 

 

On meillä myös sisällä jotain elävää vihreää, muutakin kuin Ruukuntäytettä-postauksen pieni kukkanen tai viime viikonlopun kasvit, joista yksi on itse heinäkuusta lähtien siemenistä kasvatettu punainen basilika. Lapseni kylvi basilikan siemenet Skidit festareilla, mistä kirjoitin täällä. Palataan muuhun vihreään oman postauksen kera piakkoin.

Haaste

Sain haasteen Mustavalkoisessa talossa -blogilta. Kiitos siitä!

Säännöt ovat seuraavat (kopioitu aiemmasta)
1. Kerro pari asiaa itsestäsi tai päivän kuulumisista. Liitä myös kuva.
2. Vastaa haastajan kysymyksiin, jos se tuntuu sinusta mukavalta.
3. Huijaa ja muuta haastetta mieleiseksesi.
4. Keksi vaikkapa 10 uutta kysymystä, sillä 11 on outo luku.
5. Haasta kivoja bloggareita, äläkä ole kade, vaikka kaverillasi olisi enemmän lukijoita.

Viikonloppu

Viikonloppuun on kuulunut paljon pyykinpesukoneen ja kuivausrummun hurinaa, ja ennen kaikkea runsaasti lasten ääntä. Meillä oli nuoria yövieraita. Petivaatteet on vaihdettu puhtaisiin. Tuli pestyä kaikki Kivi-tuikut, kun illat alkavat olla jo niin hämäriä, että kynttilöitä on mukava polttaa. Lauantai-illaksi vuokrasimme pari leffaa, joita katsoessa rouskuttelimme karkkia ja pop cornia. Tarkemmin sanottuna lapset katsoivat yhden elokuvan. Askarreltiin. Pelattiin. Saunottiin. "Outo sauna", arvioi yksi vieraistamme, kun saunaa ei tarvinnut lämmittää, piti vain avata kiukaan luukku.

Aamu oli rento. Sain luettua Hesarini kaikessa rauhassa ja bongasin sieltä tilaajaetuna ilmaisliput Smurffit 2 -leffan ennakkonäytökseen. Lapset vieraineen ehtivät rakentaa aamupäivällä pihalle majan, ja samoissa merkeissä tavataan kuulemma huomenna. Päivän mittaan on puuhattu monenlaista. Sattumalta löysin tuolta maailmalta itselleni somat sakset, joita netissä olin ihastellut. Tanskalaiset osaavat. Pyörälenkille lähtöä tässä parhaillaan mietitään, olisi vielä lämmintä.

1. Mitkä asiat tekevät sinut onnelliseksi?

Hyvät ihmissuhteet, mielekäs tekeminen ja elämykset sekä oivallukset, joista syntyy pieniä ilon hetkiä. Olen onnekas, kun minulla on kaksi ihanaa lasta.

2. Jos voittaisit tukun rahaa, mikä olisi ensimmäinen sijoituskohteesi/ostamasi asia?

Ensimmäinen... vaikea kysymys! Aika pian saattaisin ostaa uuden auton, mutta en varmaan ensimmäisenä autokauppaan ryntäisi, olettaen, että rahatukusta riittää autoon. Sijoituskohde auto ei tietenkään ole, mutta ostos juu. Kenties juhlistaisin voittoa ensimmäiseksi hyvällä illallisella ravintolassa.

3. Millainen on bravuuri-menusi?

Rakastan alkupaloja, mutta itselläni ei ole minkäälaista alkupalabravuuria. Teen alkupaloja harvoin.

Pääruoka on aika varmasti jauhelihalasagne, sillä tein sitä ensimmäisen kerran 9-vuotiaana ja sittemmin olen oppinut tekemään aikas hyvää lasagnea. Valmistin lasagnea viimeksi eilen, kun ajattelin, että se kelpaa todennäköisesti nuorille vieraillemmekin. Kelpasi se.

Jälkiruoka... no melkein ihan mitä vain, kunhan jälkiruokaa on ja mielellään useampaa erilaista jälkkäriä kuin vain yhtä ja suklaa on mukana jotenkin, vähintään suklaapalan muodossa. Minulla ei ole yhtä ainoaa bravuurijälkkäriä. Monenlainen onnistuu, kun tuppaa olemaan makeaa kohtaan intohimo. Kaikkein useimmin olen tainnut tehdä siskoni reseptillä Nina Lincolnin suklaakakkua, josta varsinkin appelsiinisuklainen versio.

4. Mikä on kotisi välttämätön "rumilus"?

Vielä vähän aikaa sitten rumilus olisi ollut subwoofer-vahvistin, mutta se on jo saanut muuttoluvan toisaalle, joten se ei oikeastaan kuulu enää kalustoon. Keittiötä suunnitellessa mikrouuni tuntui todelliselta rumilukselta, jota en halunnut näkyviin, joten sen piilotin kaappiin ovien taakse. Toisaalta mikro ei ole kovin välttämätön. Koko vekotin joutaisi pois. Toisin sanoen, välttämättömiä rumiluksia ei oikeastaan ole tai ne piilotetaan. Ei, kun onhan meillä välttämätön rumilus! Se on kissojen wc, joka on kodinhoitohuoneessa. Keksin vielä lisää: ilman tavallisia vaatekaappeja makuuhuoneet saisi sisustettua kivemmin.

5. Jos sinun pitäisi valita näistä hyvin erilaisista kaupungeista joku, johon muuttaisit, olisiko se Ottawa, Singapore, Toscana vai Dublin?

Helppoa, se on Toscana. Muualla voisin mielelläni käydä. Italia on maa, jossa on ihana ilmasto, hyvää ruokaa ja jo ajatus talosta Toscanassa kiehtoo. Sinne kiitos!

6. Kenen tunnetun henkilön kotiin haluaisit kurkata?

Miltähän Lady Gagan koti näyttää? Erottuuko se valtavirrasta, kuten Gaga pukeutumisellaan vai onko koti sittenkin ihan "tavallinen"?

7. Mieleenpainuvin kesämuistosi?

Mieleenpainuvinta tässä kesässä oli pitkän pitkät lämpimät kelit. Sellainen tasaisesti hyvä jakso samalla kun lomaillessa oli mahdollista tehdä mitä huvittaa. Rakkaan kissan kuolema ja kahden uuden pienen kissan muutto meille on ollut kesässä erityisen mieleenpainuvaa.

8. Oletko neuroottinen kodin kuuraaja vai boheemi pölyjen pyyhkijä?

En edusta kumpaakaan ääripäätä, mutta olen kyllä enemmän neuroottinen kodin kuuraaja kuin boheemi pölyjen pyyhkijä. Pidän todella paljon siistin kodin aistimisesta, joten on siivottava jonkun verran, että on siisteyttä, josta nauttia. Stressaannun sotkuisesta kodista. Kyllä meillä epäjärjestystäkin on.

9. Haastavinta aamuissa?

Arkiaamuissa on haastavinta saada rauhallinen oma aika. Nautin aamuista, kun saan kaikessa rauhassa juoda aamukahvin Hesarin ääressä. Parasta on saada herätä ensimmäisenä. Juuri sellainen aamu kuin tänään oli, on mitä parhain.

10. Mummun pitsiliinat vai papan pärekorit?

Kyllä taidan kallistua papan pärekorin puoleen, vaikka mummot ovat ihania ja pitsiliinat söpöisiä. Pärekorien rouheus vie voittopisteen.

11. Kauneinta keittiössäsi?

Kiiltovalkoiset kaappien ovet.

Lopuksi

Syyskuu alkaa jo viikon kuluttua, joten jos haluat ottaa tämän kesähaasteen nimellä kulkeneen haasteen vielä vastaan, ole hyvä! Kysymyksiksi tarjoan samat kuin itselläni oli. Huomaathan myös haasteen säännöt postauksen alusta. Samalla voit vielä arvailla, olinko muuttanut haastetta tai sen kysymyksiä ja huijasinko vaiko en. Noudatinko sääntöjä?

Kiitos vielä haasteesta Mustavalkoisessa talossa!

Ilmainen unelmakone

Pari päivää olen sulatellut sokerinhuuruista ajatusta ilmaisesta Kitchen Aid Artisan -yleiskoneesta, jolla on hintaa kaupassa noin 600 euroa. Olen pitkään haaveillut tuollaisesta koneesta.

Kenties olet nähnyt postaukseni Herkullisin pehmisannos on itse tuunattu, jossa kerroin muokanneeni vaniljapehmiksen lattekahvin makuiseksi. Jäätelöherkku syötiin itse tekemäni tuoreen mustaherukkasoseen ja wiener nougat -rouheen kera. Lähetin annoksesta kuvan kilpailuun, jossa kuului tuunata Arlan tee-se-itse pehmytjäätelö.

 

Arla nosti jätskiannokseni TOP 4 -tuunausten joukkoon omilla nettisivuillaan (täällä) ja Facebookissa annos pääsi mukaan kolmen kuvan kollaasiin, mikä on riemastuttanut minua hyvin paljon. Mutta mitä vielä?! Pari päivää sitten sain Arlalta viestin, jossa kerrottiin, että olen voittanut yleiskoneen ikiomakseni! Saisin jopa valita koneen värin. Päädyin valitsemaan valkoisen masiinan, vaikka toinen toistaan herkullisemmat värit, kuten yllä näkyvä hento vaaleanpunainen, olivat houkuttelevia. Ajattelin valkoisen kestävän parhaiten aikaa eri sisustuksissa tulevina vuosina, sillä noin upea kone saa taatusti olla näkyvillä työtasolla, jolloin sitä tulee helpoimmin käytettyäkin, koska koneella on painoa reilu 11 kiloa. Niin raskasta konetta ei edes viitsi nostella esiin kaapin perukoilta kovin usein ja kyllä, aion käyttää tätä masiinaa usein! Täällä on hyvin onnellinen nainen!

 

Kävi myös niin, että lähiaikoina minun on lunastettava lupaukseni töissä ja tarjottava omalle työtiimille kisan jätskiannokset. Kerroin töissä kilpailusta ja lupasin hetken mielijohteesta, että mahdollisen voiton osuessa kohdalle tarjoan heille samantapaiset pehmisannokset. Tiimistä yksi ei juo kahvia, joten kuinkahan hän pitää laten makuisesta jäätelöstäkään? Toinen ei pidä mustaherukasta. Mielenkiintoista!

 

Kuvat: http://www.kitchenaid.fi

DIY: helppo ja nopea taulu

Edellisessä postauksessa näytin palan kangasta, josta aioin askarrella jotain helppoa olkkariin. Tuunasin aiemmin maalaamani taulun tuolla kangaspalalla muutamassa minuutissa aivan uudenlaiseksi.

Rypyt sileäksi.

Muutaman minuutin jälkeen:

 

Kangas on helppo poistaa ja vaihtaa toisenlaiseen, tai pitää maalattua pintaa uudelleen esillä.

Pala kangasta

Ajattelin tehdä tästä kankaanpalasta jotain oikein helppoa olkkariin, ihan askartelemalla, vaikka olisihan tuo oiva ruokapöydän kaunistuskin. Piakkoin näet, mitä siitä tulee.

Eurokankaasta ostamani kankaan on suunnitellut Gunilla Gunnarsson. Mallin nimi on SPETS.

Kankaan värit ovat kuin suoraan ympäröivästä luonnosta, koivusta ja kivestä. Juttelin tänään ystäväni Neelan kanssa erilaisista kuvauspaikoista ja juurikin kivellä kuvaamisesta, niin pitihän tuota ulos sopivaa kangasta heti ulkoiluttaa.

Kukkakimppu säpäleiksi

Sain tällä viikolla muhkean kukkakimpun. Eilen en enää malttanut pitää näppejäni irti siitä ja vetäisin kimpusta muutaman oksan pois. Tänään purin kimpun kokonaan ja siitä riitti monta pientä maljakollista iloa.

 

Keräsin kukat ensin ruokapöydälle, mutta siirsin ne saarekkeeseen, etteivät ne ole niin "tiellä".

Alkuperäinen kimppu näytti tältä:

 

Kivet olivat maljakossa ihan siitä syystä, että maljakko ei pysynyt pystyssä pelkällä vedellä.

 

J.K. Mustavalkoisessa talossa ja Kohta kotona -blogit ovat heittäneet haastetehtävät. Kiitos niistä! Otan kyllä haasteet vastaan!

Mummon vanha häälahja kirpparilta

Kannoin kirpparilta kotiini jotain hyvin erilaista kuin kodissani on tähän mennessä nähty. Nyt meillä on jotain sinistä, vanhaa ja samalla hyvin romanttista.

Eräällä itsepalvelukirpputorin pöydällä oli myytävänä suurinpiirtein kokonainen sinivalkoinen vanha ruoka-astiasto. Sen herttaisuus raikkaine väreineen kolahti minuun, jolla miltei kaikki astiat ovat hyvin graafisesti kuvioituja, jos kuviota on (ok, tunnustan, kaapissa on Muumi-mukeja...). Piparkakkureunaisilla ruokalautasilla oli hintaa kaksi euroa kappaleelta ja pienillä lautasilla puolitoista euroa. Pöydässä oli myös kannuja, pari syvää lautasta ja muutamia suurempia kulhoja. Pidin lautasten hintaa kyllin edullisena tehdäkseni kaupat. Ehdin kerätä kaikki kuusi ruokalautasta ja neljä pientä lautasta syliini, kun paikalle tuli pöydän vuokrannut nuori nainen tuomaan lisää tavaraa myyntiin.

"Ne ovat mummon häälahja-astiastoa", hän valisti. "Kaikki ei mahdu kaappeihin".

Tiedustelin, koska mummon häitä oli mahdollisesti juhlittu. Nainen ei tarkalleen tiennyt, mutta kertoi mummon kuolleen 9-kymppisenä ja arveli häiden olleen joskus sota-aikoihin. Olin aivan innoissani siitä, että myyjä osui paikalle ja sain kuulla tämän verran tarinaa lautasten taustalta. En kehdannut tiedustella mummon synnyin- tai kuolinaikaa tehdäkseni tarkempia arvauksia häiden vuosikymmenestä. Ehkä 1940-luvulta tai sitten ei, ei sillä niin väliä. Huomasin pohtivani, että mummo varmaan käytti lahja-astioitaan vain juhlapäivinä ja tiskasi ne varovaisesti käsin. Kerrassaan hurmaavaa. Kiitin pariin otteeseen myyjää paikalle saapumisesta ja taustan kertomisesta, ja poistuin aarteet sylissäni. Kulhot ja kannut jätin paikoilleen, kun ei itsellänikään ole säilytystilaa ylenpalttisesti. Lautaset vievät pinottuna vain hieman tilaa.

Pienet lasipullot korkkeineen ovat myös tämänpäiväinen kirppislöytö.

Eikä tässä ollut vielä kaikki. Ostin huokeaan hintaan myös kolme vanhaa, huonokuntoista Arabian Suomen kukka -lautasta, sinivalkoisia nekin. Sävyt ovat miltei samat kuin mummon lautasissa.

 

Tässä alimmassa kuvassa näkyy mummon häälautasen pohja. Osaisivatpa lautaset kertoa oman elämänkertansa. 

Takasta tunnelmaa

Kuukausien tauon jälkeen poltimme eilen takassa pesällisen puuta ja ai että, kun oli tunnelmallista. Kesä on ollut lämmin ja miltei sateeton, joten lisälämmölle ei ole ollut tarvetta. Nytkin poltimme vain vähän puuta, ja annoimme lämmön mennä suoraan harakoille, ettei tulisi liian kuumat olot (tosin minulla ei ole milloinkaan liian kuuma). Harakoille lämpö meni siten, että takassa on niin sanottu kesäpelti, jonka ollessa auki takka ei varaa lämpöä. Pidän takasta sellaisenaankin, mutta vielä mukavapaa on katsella takkaa, kun se tekee töitä pelkän olemisen sijaan. Koivuhalotkin ovat ilo silmälle. Eilisillasta alkaen on satanut yhtäjaksoisesti, joten tekisi mieli lämmittää takkaa pian uudelleen.

 

 

Kenties löydät takan pinnasta heijastuman minusta.