Silmää miellyttävää keittiöapua

Vedenkeitin on yksi eniten käyttämiäni keittiön pienkoneita. Sitä tulee käytettyä jopa useita kertoja päivässä. Olen keittänyt veden valmiiksi pastaa, riisiä ja mitä kaikkea varten nyt kiehuvaa vettä satun tarvitsemaan, myös teetä varten, vaikka 100-asteinen vesi onkin turhan kuumaa iltaisin suosimalleni vihreälle teelle. Kahvinkeitin porisee kerran päivässä aamuisin ja viikonloppuisin ehkä toisenkin kerran myöhemmin päivällä. Nämä molemmat keittimet hajosivat suunnilleen samanaikaisesti hiljattain. Kumpikin kone alkoi valuttaa vettä alapäästään niin, että vedenkeitin sai aikaan jopa oikosulun, minkä jälkeen kone poistui samantien käytöstä. Kahvinkeitin lirutteli vettä pöydälle. Se kyllä toimi, mutta vedentulo vain lisääntyi lisääntymistään parissa viikossa niin, että pari talouspaperipalaa kastuivat litimäriksi puolikasta pannullista keitettäessä.

Koska vedenkeitin on niin t-ä-r-k-e-ä kapistus keittiössäni, ei ollut ihan sama, millainen uusi kone olisi. Kone on aina näkyvillä työtasolla, joten halusin valkoisen keittimen, joka miellyttäisi myös muuten silmää. Tämän lisäksi halusin keittimen, jolla voisi saada aikaan kiehuvan veden ohella "ihan vain" lämmintä vettä teetä varten. Näillä kriteereillä kun lähdin etsimään keitintä, valinnanvaraa ei juurikaan ollut. Oikeastaan vaihtoehtoja löytyi kaksi. Toinen olisi hinnakas Kitchen Aidin keitin ja toisena Boschin vedenkeitin. Suurin osa keittimistä on edelleen vain kiehuvan veden keittämiseen ilman lämpötilan säätömahdollisuutta. Päädyin kipakasta hinnasta huolimatta Kitchen Aidiin, koska se sopii keittiössä aina näkyvällä olevaan Kitchen Aidin yleiskoneeseen, jonka voitin Arlan järjestämästä kilpailusta puolitoista vuotta sitten. Lisäksi keitin sopii leivänpaahtimeen. Onneksi vedenkeittimestä ei tarvinnut maksaa täyttää hintaa, kun Stockmannilla on paraikaa 20 prosentin alennuksia mm. keittiön elektroniikasta. Nettikaupassa ei ollut saatavilla valkoista keitintä, mutta sellainen löytyi fyysisestä myymälästä.

 

 

Uutta kahvinkeitintä meillä ei vielä ole. Olen valmistanut kahvini nyt pressopannulla, johon vedenkeittimellä saa kätevästi kuumennettua sopivan lämpöisen - ei kiehuvan - veden. Kahvinkeittimenkin kyllä tahtoisin jossain vaiheessa.

Alla on vielä pari vanhaa kuvaa, joista näkyy, millä paikoilla paahdin, yleiskone ja (entinen) vedenkeitin ovat.

Olkkarinpöytä roskalavalta

 

Työpaikallani tehtiin loppukesällä remonttia, minkä ansiosta pääsin pelastamaan roskalavalta olohuoneestamme puuttuneen pöydän. Ihastuin samantien pöydän kolmeen jalkaan. Oli kuitenkin selvää, että alkuperäinen punaruskea väri saa väistyä.

 

 

Musta puolihimmeä Helmi-kalustemaali osoittautui yllättävän kiiltäväksi. Saattaa olla, että jonain päivänä pöytälevy saa vielä uuden, mattapintaisemman käsittelyn. Pöytälevy mahtuu mukavasti kissojen raapimapuun, siis rahin, päälle. Jotain pitäisi joskus tehdä tuolle rahillekin, kun pinta alkaa olla hienoisesti kärsinyt.

 

Lomailen tänään ja huomenna vailla sen ihmeellisempiä suunnitelmia. Mitähän kivaa sitä tekisikään!?

 

Oivallista katsoa ja käyttää

Marimekon Oiva-astiat kuuluvat lempiastioihini. Pidän etenkin mustavalkoisista astioista, mutta olen minä muihinkin väreihin mieltynyt. Astioiden miellyttävä ulkonäkö ei luonnollisestikaan yksin riitä tullakseen lempiastiaksi, vaan niiden on myös oltava toimivia muotoilultaan ja kestettävä käyttöä. Oiva-astioiden muotoilu toimii erinomaisesti ja samalla ne näyttävät mielettömän hyvältä.

Syksyllä Oiva-sarja täydentyi syvillä lautasilla. Odottamalla odotin, milloin ne tulevat myyntiin, kun olin nähnyt ne ennakkoon kuvina. Tästä tuleekin mieleen, että oletkohan sinä kohdannut jonkinasteisia ongelmia joidenkin syvien lautasten asettumisessa tiskikoneeseen? Minulle on hieman hankalaa saada osa syvistä lautasista asettumaan tiskikoneeseen. Tarkoitan, että lautaset vievät herkästi turhan paljon tilaa. Nämä Marimekon lautaset sujahtavat oikein oivallisesti koneeseen.

 

Olinkohan täällä blogissa vielä kertonutkaan, että opettelin juomaan espressoa sellaisenaan, ihan mustana, Marimekon espressokuppien vuoksi. Kupit ovat kauneimmat espressokupit, jotka tiedän.

 

 

 

 

Yhdistelen usein Marimekon astioita esimerkiksi Iittalan Teema-sarjaan, kuten yllä Kuusikossa-muki, punainen Teema-lautanen ja Arabian Tuike-posliinilusikka. Alla puolestaan Marimekon tarjoilulautanen ja leivoslapio Tigeristä.

 

 

Oivallista sunnuntaita!

 

Ylin kuva: Marimekon mediapankki

Unohtumaton illallinen Luomossa

Yksi unohtumattomimmista ruokailukokemuksistani on reilu vuosi sitten syömäni illallinen helsinkiläisessä Luomossa. Olin voittanut sinne Glorian ruoka & viini -lehdeltä palkinnoksi illallisen kahdelle hengelle. Huikea palkinto tähtiravintolaan sisälsi kymmenen (aivan, kymmenen!) annosta per nuppi.

Illallinen lähti liikkeelle juhlavasti lasillisella Taittinger-samppanjaa. Juoman seuraksi saapui mielettömän herkullinen tattibriossi. Kuohuvankin nimi maistuu näin ranskaa osaamattoman mielestä tattimaiselle. Tattijutut alkavat toistua, vai mitä? Maltahan, niin palaan aiheeseen myöhemmin.

Alla on kuvakollaasi lähes kaikesta syömästäni. Kollaasista puuttuu aivan ensimmäinen annos, nimeltään Kauppatori. Inspiraation lähdettä ei tarvitse kaukaa hakea, kun oikea kauppatori näkyy ravintolan ikkunoista. Annos oli koottu tummalle laatalle, joka kuvastaa itse toria. Laatalla oli lihapiirakka, lokin pläjäys, silakka ja kahvin korvikkeena oliivikeitto. Lihapiirakka ei tietenkään ollut tyypillinen lihapiirakka, eikä lähelläkään tyypillisen lihapiirakan kokoluokkaa. Silakka oli pikkiriikkinen purkillinen silakkaa - tiedäthän ruokakauppojen sillipurkit, Abbaa ja mitä näitä nyt on. Annos oli niin kekseliäs ja hauska, että kuva jäi kaikessa ihmettelyssäni ottamatta.

Ylärivissa alkuruoat
1. Metsäsienipuuro
2. Hummeri & Ruusu
3. Ankkaa

Keskellä pääruoat
4. Savusiikaa "Skandinavia"
5. Omenaa kolmella tavalla (väliruoka)
6. Karitsa "Marracesh"

Alarivissa jälkiruoat
7. Pannacotta
8. Porkkanakakku
9. Xoco & Chai

Aivan alussa saapuneen tattibriossin lisäksi sain syödäkseni kesäkurpitsansiemenleipää ja jotain kolmatta uunituoretta leipää. Ruoka oli sanoinkuvaamattoman maukasta. Aikaa ruokailuun meni noin kolme ja puoli tuntia.

Australialainen matkailulehti listaa Luomon yhdeksi 20:sta syystä tulla Helsinkiin. Viime vuonna julkaistu juttu on luettavissa täältä.

Nyt tämä loistava ravintola on sulkenut ovensa ainakin toistaiseksi taloudellisista syistä. Miten ikävää! Lopettamisesta on uutisoitu ainakin Nyt-liitteen verkkosivuilla, täällä. Minua niin harmittaa, etten käynyt Luomossa toistamiseen, vaikka ajattelin mennä. Se vain jäi. Jos Luomo vielä saa ovensa avattua, lupaan mennä!

Niin, niistä tateista ja siitä, miksi voitin tämän kerran elämässä -tyyppisen illallisen. Glorian ruoka & viini -lehdellä oli sieniaiheinen valokuvakilpailu nimeltään Tattimadness, jonka pääpalkinnon satuin voittamaan.

 

Kilpailukuvani oli kuivaamistani suppilovahveroista, jotka olivat unohtua jo kaapin perukoille. Kiitos teille, kuivatut sienet, että pääsin ansioistanne upealle illalliselle ja tietysti suuri kiitos kuuluu Glorian ruoka & viini -lehdelle.

Tulostettava kalenteri 2015

 

 

Tein minimalistisen kalenterin vuodelle 2015. Ei kuvia, ei mainoksia, ei juuri mitään ylimääräistä. Ainoana koristuksena kuukauden nimi lukee koukeroisella fontilla ja pyhäpäivät nostin esiin lihavoimalla päivän numeron.

Viime vuonna kalenteripostaukseeni (tänne) tultiin Googlen kautta niin paljon, että tarjoan tällä kertaa mahdollisuuden tulostaa myös itsellesi samanlaisen kalenterin - jos satut siitä pitämään.

Voit tulostaa vuoden 2015 kalenterin täältä. Kalenteri on parhaimmillaan tavallisessa A4-koossa.

You only live once?

False.

You live everyday.

You only die once.

Hyvää alkanutta vuotta 2015!

Joulu purkissa - lahjaideoita

 

Tein muutaman purkillisen lemon curdia joululahjoiksi. (Ohje täällä) Etikettien virkaa hoitivat pienet liitutaulupyykkipojat, jotka kiinnitin naruun. Kantta somistaa sanomalehtikuvioitu voipaperi.

 

 

Sain itsekin itse tehtyjä herkkulahjoja. Yksi niistä oli purkillinen suklaapiiraan aineksia. Purkki on niin kaunis, että leivon piiraan vasta, kun olen kyllikseni katsellut sisältöä.

 

 

Uusimmassa HerkkuLeivonta-lehdessä on tekemäni ohje tähän kolmen suklaan keksipurkkiin. Lehti on ilmestynyt jo marraskuussa, mutta on vielä myynnissä jonkin aikaa.

 

 

Pienen lelulahjan voisi antaa lapselle purkitettuna. Myöhemmin purkissa voi säilyttää kaikenlaisia pikkuaarteita. Tähän purnukkaan lainasin lapseni omia pikkuelämiä ja asetelma oli sen verran mieluinen, että muru halusi viedä sen omaan huoneeseensa.

Herkullista ja ihanaa joulun aikaa!

Tulostettavat lahjapaperit

Kääräisin pakettiin ensimmäiset joululahjat. Käytin paketointiin netistä tulostamaani paperia, silkkinauhaa ja liitutaulupintaisia etikettitarroja. Joulutervehdyksen kirjoitin kullan värisellä tussilla. Yhteen pakettiin tuli silkkipaperiakin, ettei lahja pääse heilumaan pitkin poikin.

Tulostin All wrapped up -tekstillä ja ananaksilla kuvioidut paperit täältä (linkki), jossa on ilmaiseksi tulostettavissa myös kolme muuta mallia.

 

 

Pyrexin 100-vuotisjuhlat

Olin 100 vuotta täyttävän Pyrexin juhlalounaalla ravintola Olossa. Ranskalainen Pyrex aloitti juhlakiertueensa täällä Suomessa, jatkaa seuraavaksi Lontoossa ja sieltä edelleen useissa maissa. 100 vuotta tulee täyteen ensi vuoden puolella.

Pekka Terävä joukkoineen valmisti alkuruoaksi maa-artisokkakeittoa ja juureen leivottuja sämpylöitä.

Pääruokana tarjoiltiin kanaa ja jälkiruoassa maistui tyrni. Ruoka oli erinomaista, kuten Michelin-ravintolalta voi odottaa. Samassa pöydässä istunut Pyrexin ranskalainen johtajakin kehui ruokaa vuolaasti.

Ensimmäinen oma muistikuvani Pyrexistä on lapsuudestani. Meillä oli lasinen vuoka, jonka pohjasta nimi on jäänyt mieleen. Tämä mielikuva - lasisia uunivuokia ruoanvalmistukseen - säilyi pitkään. Vasta nyt havahduin, kuinka kattava valikoima erilaisia tuotteita Pyrexillä onkaan. Esimerkiksi irtokahvalla varustettu paistinpannu, kasari ynnä muut on suunniteltu säästämään tilaa keittiökaapeistamme. Riittää, kun hankkii yhden kahvan koko sarjalle.

Pyrexin myynti on kolminkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana täällä Suomessa. Myös tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta, sillä Pyrex kehittää jatkuvasti tuotevalikoimaansa.

 

Emaloitu valurautasarja kestää jopa tiskikoneessa pesun. Se on riemastuttava tieto minunlaiselleni, joka on "vähän" huono hoivaamaan paljasta valurautapintaa.

 

Pyrexillä on tänä päivänä ilahduttavan paljon leivontaan soveltuvia tuotteita.

Pyrexin tuotekuvat: Pyrex
Ravintola Olon kuvat otin kännykällä.

S'more

Satuin jokin aika sitten viivähtämään kaupan karkkihyllyllä ja vaahtokarkit nähdessäni muistin, etten ollut vielä kertaakaan tehnyt S'morena tunnettua herkkua, jonka amerikkalaiset partiolaiset ovat keksineet.

S'more on mainio jälkiruoka arki-iltana pitkän työpäivän jälkeen, sillä herkku on nopeasti valmista syötäväksi. Riittää, kun kaivaa kaapista (tai kaupasta) esiin keksejä, suklaata ja vaahtokarkkeja, tekee niistä pieniä torneja ja pistää hetkeksi uuniin.

Kokosin keksien päälle suklaata ja vaahtokarkkeja.

Laitoin herkun uunin yläosaan 150 asteeseen grillivastuksen alle paahtumaan, kunnes vaahtokarkki oli saanut mielestäni kauniin ruskeaa sävyä pintaan ja suklaakin näytti hieman sulaneelta. Aikaa kuluin kolmisen minuuttia. Uunia tunnelmallisempaa olisi tietysti paahtaa vaahtokarkit nuotion tai takkatulen äärellä.

Toinen keksi päälle ja herkku oli valmis nautiseltavaksi. Kuvittele keksien välistä valuva suklaa ja yli pursuileva vaahtokarkki. Aika sottaista puuhaa, mutta hyvää!

Bloggaa tästä!