Oivallista katsoa ja käyttää

Marimekon Oiva-astiat kuuluvat lempiastioihini. Pidän etenkin mustavalkoisista astioista, mutta olen minä muihinkin väreihin mieltynyt. Astioiden miellyttävä ulkonäkö ei luonnollisestikaan yksin riitä tullakseen lempiastiaksi, vaan niiden on myös oltava toimivia muotoilultaan ja kestettävä käyttöä. Oiva-astioiden muotoilu toimii erinomaisesti ja samalla ne näyttävät mielettömän hyvältä.

Syksyllä Oiva-sarja täydentyi syvillä lautasilla. Odottamalla odotin, milloin ne tulevat myyntiin, kun olin nähnyt ne ennakkoon kuvina. Tästä tuleekin mieleen, että oletkohan sinä kohdannut jonkinasteisia ongelmia joidenkin syvien lautasten asettumisessa tiskikoneeseen? Minulle on hieman hankalaa saada osa syvistä lautasista asettumaan tiskikoneeseen. Tarkoitan, että lautaset vievät herkästi turhan paljon tilaa. Nämä Marimekon lautaset sujahtavat oikein oivallisesti koneeseen.

 

Olinkohan täällä blogissa vielä kertonutkaan, että opettelin juomaan espressoa sellaisenaan, ihan mustana, Marimekon espressokuppien vuoksi. Kupit ovat kauneimmat espressokupit, jotka tiedän.

 

 

 

 

Yhdistelen usein Marimekon astioita esimerkiksi Iittalan Teema-sarjaan, kuten yllä Kuusikossa-muki, punainen Teema-lautanen ja Arabian Tuike-posliinilusikka. Alla puolestaan Marimekon tarjoilulautanen ja leivoslapio Tigeristä.

 

 

Oivallista sunnuntaita!

 

Ylin kuva: Marimekon mediapankki

Kirpparilta löytyy

Rakastan kirppislöytöjä! Muutamalla eurolla voi löytää jotain tarpeellista ja vähemmän tarpeellista ihanaa, mitä kaupasta ei nykyään voi ostaa. Keittiötavarat ovat oma heikkouteni ja niistä tuoreimmat löytöni tein tänään.

 

 

Ostin kaksi vanhaa Arabian pullalautasta. Tykästyin erityisesti kullalla kuvioituun lautaseen, jossa lautasen reuna aaltoilee herttaisesti. Toisen lautasen ostin enimmäkseen siksi, että se näytti sopivan kaveriksi "kultaisen" lautasen alle. Olen nykyisin innostunut yhdistelemään eri astiasarjoja ja on minulla toinenkin syy keräillä kaappeihini monenlaisia astioita. Palaan siihen myöhemmin lähiviikkoina.

 

Kultakuvioisen lautasen pohjassa nimeksi kerrotaan Pallas ja toisen nimen selvitin Googlen kuvahaulla. Vihreillä kolmioilla ja viivoilla kuvioidun lautasen nimeksi paljastui Seita. Selvisi myös, että Pallasta valmistettiin vuosina 1965-1970 ja Seitaa pari vuotta aiemmin. On hauska sattuma, että nämä eri pöydiltä löytämieni lautasten kuviot ovat saman henkilön, Raija Uosikkisen käsialaa.

 

Ostin myös Sorsakosken haarukan ja veitsen. Enempää niitä ei löytynyt ja jostain se kerääminen on aloitettava. Ainokainen veitsi sopii hyvin leivän voiteluun ja tuleepa nyt muutenkin testattua vuosien jälkeen, miltä aterimet tuntuvatkaan. Muistikuvat samoista aterimista yltävät omille ala-astevuosille.

 

Kun puhutaan löydöistä, lienee paikallaan käydä läpi myös hintoja. Kaksi lautasta, haarukka ja veitsi maksoivat vajaan kympin. Netissä vastaavia kapistuksia näyttää olevan myynnissä useita euroja kalliimmallakin hinnalla, joten ihan hyvät kaupat tein, mutta kaikkein hauskinta on voida käyttää lähes 50 vuotta vanhoja lautasia uudempien Arabian ja Marimekon astioiden kanssa.

 

 

Aiemmista kirppislöydöistäni voi lukea näistä postauksista:

 

Kirpparilöytöjä: yksi hitti ja yksi huti

Kirpparilta löytyi Arabian Alibaba

Ruukuntäytettä

Mummon vanha häälahja kirpparilta

Navetan aarteita

 

Lämmin kevät on saanut valko- ja sinivuokot jo kukkimaan. Aurinkoista ja lämmintä pääsiäisen jatkoa!

 

Tiedot astioista poimin täältä: www.astiataivas.fi ja www.laatutavara.com

  

On ilmoja pidellyt - Sääpäiväkirja

Muistatteko parin vuoden takaisen hyytävän myräkän Tapaninpäivänä? Päivä on jäänyt mieleeni oikein hyvin, sillä sähköt olivat tuolloin poikki poikki miltei kellon ympäri ja jouduin ilmoittamaan meille syömään kutsumillemme vieraille, ettei kokkaaminen oikein onnistu. Omalta pihaltamme kaatui kaksi kuusta ja huolestuneina kurkkimme ikkunoista, kaatuuko puita enemmänkin. Lapsen kaveri tuli kyläilemään meille lumimyräkkää uhmaten ja päädyimme syömään kynttilän valossa pakastimeen tekemäni suklaajuustokakun, jonka olin valmistanut etukäteen muita vieraitamme varten. Tuohon vuodenaikaan pimeä tulee varhain.

 

Tällä viikolla pääsin ilokseni tutustumaan Divaani-lehden kautta Marimekon tehtaaseen Helsingin Herttoniemessa. Sain kuulla, että tuore Sääpäiväkirja-mallisto lähti kehittymään tuon hyytävän kelin aikaan. Vuodenvaihteen sää herätti laajalti keskustelua ja marimekkolaiset olivat tuumanneet, että sää on jotain, mikä meitä suomalaisia muulloinkin mieluusti puhututtaa. Syntyi Sääpäiväkirja-mallisto, johon kuuluu astioita, kankaita ja valmiita kankaisia tuotteita etenkin keittiöön sekä sääpäiväkirja ja julisteita.

 

 

Marimekon tehtaan tilojen valokuvaaminen oli kiellettyä, samoin näyttelytilan, jossa oli ensi kevään uutta mallistoa. Ennen kuin kuulin kuvauskiellosta, ehdin napata pari kuvaa uusista tuotteista, mutta jätän ne kiltisti esittelemättä liian aikaisin. Ensi viikon Ystävämyynnin ohella Herttoniemessä järjestetään tehdaskierroksia, joten pääset tutustumaan uutuustuotteihin ennakkoon itsekin, mikäli kierros kulkee näyttelytilan kautta. Kevään astioissa tulee näkymään valkoisella pohjalla runsaasti harmaata ja keltaista. Uusia kankaita on monenlaisia ja Unikko juhlii pyöreitä vuosiaan.

 

 

Talon alakerrassa sai kuvata. Tehdaskierroksen päätteeksi pääsimme nauttimaan iltapalaa Ravintola Juuressa, jonka pöydät oli katettu koreiksi. Ystävämyyntipäivinä Juuressa voi nauttia niin lounasta, kahvia kuin iltapalaa tai viikonlopun brunssia. Suosittelen - Juuren ruoka on makoisaa.

 

 

Säästä puheenollen viikonlopun sateen ja toisaalta upean täydenkuun ja pakkasen myötä maa sai hennon valkoisen peitteen meilläkin. Useissa paikoissa lunta näkyi jo perjantaiaamuna. Facebookissa näin talven ensimmäisen lumiukonkin. Halusin välttämättä napata kuvat uusista astioistani ulkosalla, siellä missä mallistoa inspiroinut myräkkä sai puitakin kaatumaan. Ostin makusteltavaksi yhden kahvikupin ja yhden lautasen. Kahvikupin aluslautanen "kuuluu oikeasti" espressokupin alle. Sen verran hytisyttävän kylmä oli, että läikyttelin kahvia reunojen yli.

 

Astiaston on suunnittelut Sami Ruotsalainen. Hän kuvaili Pörkki-nimisen purnukan käyttötarkoituksia niin mukaansatempaavasti, että valkoinen Pörkki päätyi harkittavien hankintojen listalleni. Pörkki on eräänlainen kahvallinen ja kannellinen säilytysastia. Tarkoitus on, että se perunoineen kiertää pöydässä ruokailijalta toiselle. Kahva on nimenomaan siirtelyä varten, mutta toki purkissa voi ihan vain säilyttääkin jotain, vaikka joulupipareita. Sain Ruotsalaisen kodista mielikuvan, jossa on Pörkkiä siellä ja Pörkkiä täällä. Niin moneksi siitä on.

 

Tuoteperheen sääkuviot ovat Aino-Maija Metsolan käsialaa, ja väritystä on mietitty yhteistyössä muun muassa sen mukaan, minkä sävyisillä väreillä erilaiset ruoat näyttävät hyvältä.

 

Marimekon nettisivuilla on kertomus kauniine kuvineen Sääpäiväkirjan syntymisestä. Ulkokuvia on otettu viime vuoden marraskuussa. Oli kuulemma hyvin kylmää, mikä on helppo uskoa.