Elämän eväitä

Toisinaan vähäiset asiat ilahduttavat. Yksi pikku ilo oli tänään aamupala. Kiireisesti voitelin ja päällystin itselleni ja lapsille aamupalaleivät. Heille kotona syötäväksi ja itselleni mukaan töihin. Usein eväsleipä tulee kääräistyä folioon. Tarkalleen en tiedä, mutta folio on tuntunut epäekologiselta pakkausvaihtoehdolta. Siksi tänään päädyin käärimään voileivän palaan leivinpaperia ja päälle kietaisin narua. Aamupalapaketti oli mukava aukaista töissä. Tuntui kuin olisin lahjaa avannut.

 

Hyvä arki koostuu pienistä iloista. Suuria iloja kun ei vain voi tapahtua yhdelle ihmiselle jatkuvasti, mutta positiivinen vire on tarpeen. Siksi on tärkeää iloita pienestäkin.

Perhettämme kohtasi tuoreeltaan iso menetys. Menetimme ihmisen, joka osasi iloita. Ihmisen, jonka suupielissä väreili hymy alinomaa. Hän selvisi kahdesti syövästä, mutta nyt oli hänen vuoronsa lähteä. Jos ja kun lapseni oppivat häneltä jotain, niin toivon sen olevan positiivinen elämänasenne, joka hänellä oli. Yritän muistaa sen itsekin.